Teoreettinen viitekehys

Teoreettinen viitekehys tarkoittaa usein tutkimukseen, mutta myös esimerkiksi tuotekehitykseen^[1], liittyvää käsitteellistä ja ajattelua ohjaavaa jäsennystä, tiettyä näkökulmaa.^[2]

Viitekehyksen tarkoituksena on tavoittaa tutkittavassa ilmiössä keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet.^[3] Tutkimuksen tekijältä edellytetään oman tutkimuksensa kannalta toimivan teoreettisen viitekehyksen ja siihen sisältyvien elementtien valintaa.^[4] Viitekehyksiin liittyvät valinnat voivat olla luonteeltaan paradigmaattisia eli toisensa poissulkevia: tiettyyn koulukuntaan, tutkimussuuntaukseen tai tutkimusmenetelmään ajatellaan liittyvän joidenkin teoreettisten viitekehysten edellyttämistä, hyväksymistä tai torjuntaa.^[5]

Thomas Kuhnin mukaan normaalitiede on "yritys pakottaa luonto paradigman antamaan ennalta rakennettuun ja suhteellisen joustamattomaan lokeroon".^[6] Kuhnin mielestä tällainen normaalitiede ei näe uudenlaisia, luomiinsa määrittelyihin eli teoreettisiin viitekehyksiinsä sopimattomia ilmiöitä.^[6]

Erityisesti kriittisessä teoriassa teoreettiselle viitekehykselle annetaan tutkimuksen empiiristä aineistoa "kurissa pitäviä" merkityksiä: hyvin laadittu teoreettinen viitekehys estää aineistoja ja niistä nousevia yksittäisiä havaintoja viemästä tutkijaa liiaksi mukanaan.^[7]

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä teoreettisen viitekehyksen käsitettä tai nimitystä on osin korvattu termillä tietoperusta. Tätä ehdotettiin tarkemmin perustelematta Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa -suosituksessa (2006).^[8]

1. ↑ Anttila 2006, 14,165
2. ↑ Alasuutari 1995, 79
3. ↑ Anttila 2006, 493
4. ↑ Metsämuuronen 2005, 100
5. ↑ Kiikeri & Ylikoski 2004, 63
6. ↑ ^{a b} Kuhn 1994, 37
7. ↑ Anttila 2006, 392
8. ↑ Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa: suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville, s. 5, 22-23, 39-42. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu; Opetusministeriö, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf).